Kuulumisia

Mitä meille kuuluu?

Eläinlääkärin jälkeen arki on jatkunut tylsänä ja normaalina. Nova saa nykyään eläinlääkärin antaman ruoan lisäksi syödä peuraa ja kalkkunaa. Uutta ruokalajia pitää testata aina kaksi viikkoa, sitten saa lisätä uuden ruoan tai herkun ruokavalioon.

Kevät on alkanut, lumet hävinneet ja aurinko paistaa, joten mielikin on piristynyt. Ollaan käyty taas enemmän koirapuistoissa. Eilen Nova pääsi ensimmäistä kertaa tänä vuonna veden kanssa kosketuksiin, sillä käytiin Käyrälammen koirapuistossa. Puisto on rannassa ja koirilla on mahdollisuus mennä veteen. Vielä neiti ei ui, mutta juoksee veden rajassa kovaa vauhtia ja pyörii rantavedessä kavereiden kanssa.

Minä kuljen tällä hetkellä kyynersauvoilla, joten en ole Novan kanssa nyt viikkoon päässyt lenkille. Eli lenkit ovat olleet muiden perheenjäsenten vastuulla. Odotan vaan että pääsen itse tuonne metikköön töpöttelemään ja ulos juoksemaan.

Viikonloput meillä menee ihan sairaan nopeasti, olen kuukaudesta suunnilleen yhden viikonlopun kotona, silloinkin seuraa yleinsä.

Kevään bloggaamiset ovat jääneet kokonaan, koska aikaa ja energiaa ei oikeasti ole, enkä halua pakottaa itseäni. Kokeet ja aineet ovat kuluttaneet kaiken kirjoitus- ja lukemisinnon.

Ulkomaan matkoja minulle tulee reippaasti tänä vuonna. Tässä kuussa lähden Saksaan, ulkomaille ensimmäistä kertaa ilman vanhempia. Kesäkuussa käydään varmaan risteilemässä ilman koiraa, ja heinäkuussa lähden kielimatkalle EF:n järjestämänä.

Agilityä ei olla harrastettu nyt lainkaan. Kouluttajaan otettiin yhteyttä, koska Novan äänen käyttö on levinnyt käsistä kokonaan. Nyt käydään kouluttajan pitämässä koirakoulussa/tapaamisessa melkein viikottain.

Kameraa en ole nostanut joulun jälkeen käsiin ollenkaan, joten kuvia nyt ei tule.
Kirjoittelen taas, kun asiaa tulee!